Ei kukaan kysynyt, halusinko mennä naimisiin suuriruhtinas Pietarin kanssa! Halusinko ylipäätänsä mennä neljätoistavuotiaana naimisiin kenenkään kanssa! Ei kukaan kysynyt, haluanko vaihtaa uudeksi kotimaakseni Venäjän, tämän mystisen brutaalin maan, josta minulla ei ollut aavistustakaan.

Mahtavan Venäjänmaan keisarinna Katariina tilittää menneisyyttään hovin uskolliselle palvelijalle Leonille, joka on seurannut häntä kotilinnasta Stettinistä asti. Onnettomuus on pakottanut keisarinnan vuoteeseen, aikaa ei ehkä ole enää paljon, on tilinteon aika. Menneisyydessä on paljon selvitettävää. Mutta joidenkin asioiden muistaminen tekee niin kipeää!

Uskomaton tahdonvoima nosti saksalaisen prinsessan lopulta Venäjän itsevaltiaaksi, mutta mikä oli hinta? Vaikka Katariina eli lähes käsittämättömässä ylellisyydessä, hän joutui luopumaan perheestään, nimestään, uskonnostaan ja yksityisyydestään, häntä tarkkailtiin koko ajan. Hän oli hyvin nuori ja kauhistavan tietoinen siitä, että joutuisi tulevan puolisonsa kanssa hallitsemaan 20 miljoonaa alamaista. Hääseremoniat olivat loisteliaat, mutta sulhanen, tuolloin kuusitoistavuotias Pietari, tuotti puolisolleen jatkuvasti pettymyksiä. Nuoren vaimon tärkein tehtävä oli synnyttää valtakunnalle kruununperillinen, mutta sitä saatiin odottaa.

Laila Hirvisaari tempaa lukijan mukaan hovin juonitteluihin ja loisteliaisiin juhliin, mutta kuvaa koskettavasti myös niitä tuntoja, jotka ovat kaikille naisille yhteisiä aikakaudesta riippumatta.  Minä, Katariina on Laila Hirvisaaren komean uran häikäisevä voimannäyte.

Katariina Suuri on kiehtonut Laila Hirvisaarta pitkään. Hirvisaaren näytelmä Katariina Suuri eli viisauden nauru tyhmyydelle sai kantaesityksensä Suomen Kansallisteatterissa 1996. Pääroolia esitti Kyllikki Forssell.

Minä, Katariina ilmestyy painettuna kirjana, e-kirjana ja äänikirjana.

"Kirjaa Minä, Katariina voi huoletta verrata Mika Waltarin historiallisiin romaaneihin." — Marjaana Roponen, Aamulehti

Lue koko arvostelu