Hiljaisuus

Teokset

Hiljaisuus

Riipaiseva tarina yksinäisen lapsen peloista ja salaisuuksista

Eletään sodanjälkeistä aikaa pienessä kylässä lähellä itärajaa. Inga on luokan kummajainen. Isovanhempien hoivissa kasvanut yksinäinen tyttö lukee paljon ja on kiinnostunut avaruuden ilmiöistä, mutta on lakannut puhumasta ja hoitaa koulutehtävänsä kirjoittamalla.
Esiliinantaskuvihko täyttyy kysymyksistä ja vastauksista. Opettajalta ei riitä ymmärrystä, luokkatoverit pilkkaavat Nilkku-Inkuksi. Päiväkirja ja mielikuvitusmaailma ovat tytön pakopaikka ja pelastus. Kesävieraaksi saapunut poika lohduttaa ja auttaa viimein kohtaamaan menneisyyden kauhut.

Pitkään vaietuista sota-ajan tapahtumista lähtenyt tarina saa yllättävän lopun.

Ilmestynyt myös sähkökirjana. Sähkökirjalaitos toimii ePub-formaattia tukevilla lukuohjelmilla.

Hiljaisuus / 145 x 215 mm / 239 sivua / 84.2 / ISBN 978-951-1-28751-3

Me, Keisarinna

Me, Keisarinna

Katariina II kruunataan Venäjän keisarinnaksi vuonna 1762 Moskovassa loisteliain menoin. 33-vuotias hallitsija painaa itse hiuksilleen hovijalokivisepällä teettämänsä kruunun.

Huolet hyökyvät vastaan heti kruunajaisten jälkeen. Juonittelijoita riittää ja kansa on arvaamaton. Pähkinälinnaan suljettu Iivana VI on alituinen uhka, monet pitävät häntä ainoana laillisena hallitsijana.

Katariinan huolet lapsista ja lapsenlapsista ja naiselliset pelot viehätysvoiman heikkenemisestä koskettavat inhimillisyydessään. Kulissit romahtavat, kun vanheneva keisarinna kertoo hallitsijavuosistaan uskolliselle kamariherralleen. Menneisyydestä nousee kipeitä muistoja, joita ei voi enää sivuuttaa.

576 sivua / 145 x 215 mm / 84.2 / 2013 / ISBN: 978-951-1-26319-7

Minä, Katariina

Minä, Katariina

Onnettomuus on pakottanut keisarinnan vuoteeseen, aikaa ei ehkä ole enää paljon. Menneisyydessä on paljon selvitettävää. Mutta joidenkin asioiden muistaminen tekee kipeää!

Ei kukaan kysynyt, halusinko mennä naimisiin suuriruhtinas Pietarin kanssa! Halusinko ylipäätänsä mennä neljätoistavuotiaana naimisiin kenenkään kanssa! Ei kukaan kysynyt, haluanko vaihtaa uudeksi kotimaakseni Venäjän, tämän mystisen maan, jonka ihmisistä ja tavoista en tiennyt mitään.

Uskomaton tahdonvoima nosti saksalaisen prinsessan lopulta Venäjän itsevaltiaaksi, mutta mitä oli hinta? Hän joutui luopumaan perheestään, nimestään, uskonnostaan ja yksityisyydestään, häntä tarkkailtiin koko ajan. Hääseremoniat olivat loisteliaat, mutta sulhanen, tuolloin kuusitoistavuotias suuriruhtinas Pietari, tuotti puolisolleen jatkuvasti pettymyksiä. Nuoren vaimon tärkein tehtävä oli tuottaa valtakunnalle kruununperillinen, mutta sitä saatiin odottaa.

607 sivua / 155 x 220 mm / 84.2 / 2011 / ISBN: 978-951-1-25005-0

Elämäni runot

Elämäni runot

Suomalaisten lempikirjailijan rakkaimpiin runoihin liittyy monenlaisia muistoja elämän varrelta.

Kirjat olivat Laila Hirvisaaren lapsuudenkodissa tärkeitä ja arvostettuja. Isoäidin ja äidin ansiosta myös runot tulivat tulevalle kirjailijalle tutuiksi jo pienestä pitäen. Lukeminen loi pohjaa omalle kirjoittamiselle ja antoi eväitä elämään.

Tähän kokoelmaan sisältyy sekä kotimaista että käännöslyriikkaa – monille rakkaita tuttuja runoja, mutta myös harvinaisia ja yllättäviäkin löytöjä. Useat niistä ovat sisältyneet Hirvisaaren romaaneihin tai hän on siteerannut niitä puheissaan. Tässä kirjassa hän kertoo myös runoihin liittyvistä muistikuvista ja tilanteista joissa on ne kuullut tai lukenut.

Kun tuore kirjailija Laila Hirvisaari kirjoitti esikoisromaaniinsa Lehmusten kaupunki omistuskirjoituksen kotiväelleen, hän siteerasi Lauri Pohjanpäätä: ”Ja ma muistan ne koivut ritvaiset / siellä viheriäisessä haassa. / Ei missään niin valkeita koivuja kasva / kuin kaukana lapsuuden maassa.”

Noin 200 sivua / 128 x 185 mm / 82.2 / 2009 / ISBN 978-951-1-23575-0

Sonja

Sarjat

Sonja

Sonja (1993), Valkoakaasiat (1994), Myrsykypilvet (1995), Satakielimetsä (1996), Viktoria (1997)

Sonja-sarja herättää eloon keisarillisen Venäjän suuruuden viimeiset hetket ja koskettaa läheltä myös meitä suomalaisia. Tapahtumat sijoittuvat aikaan, jona Suomi kuului autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjään. Kirjailija kuvaa yläluokkaisen venäläistytön Sonjan ja hänen lähipiirinsä elämää satumaisine tanssiaisineen, mutta myös keisarillisen Venäjän synkkiä salaisuuksia ja sodan ja vallankumouksen myrskyjä. Sonjan elämäntarina liittyy läheisesti marsalkka Mannerheimin nuoruus- ja miehuusvuosiin Venäjällä.

Laila Hirvisaari sai Sonja-romaanistaan Lukijan Finlandian vuonna 1993. Koko sarja ilmestyi kaivattuina uusintapainoksina vuonna 2007.

”Eläytymiskyky on historiallisen romaanin kirjoittajan tärkeimpiä työkaluja. Hietamies hallitsee Sonjansa ja tämän maailman. Melkein lumoavaa on päähenkilön mielen luotaus ja sitä kautta avautuva maailma.” – Markku Ihonen, Aamulehti
» Kts. sarjan teokset

Lehmusten kaupnki

Lehmusten kaupunki

Lehmusten kaupunki (1972), Unohduksen lumet (1973), Kukkivat kummut (1976), Syksyksi kotiin (2001), Koivu ja tähti (2002), Siellä jossakin (2003), Kallis kotimaa (2004)

Seitsenosainen sarja kertoo pienen varuskuntakaupungin elämästä ja ennen muuta antrealaisen rakuuna Tauno Tukevan ja hänen perheensä sekä rakkaan Sulotar-hevosen vaiheista. Tapahtumiin liittyvät tiiviisti myös Liisa Lundenin, Ilona Hirvisaaren, Veikko Vehmaksen ja Jaakko Lindin kohtalot. Avausromaanissa eletään huoletonta 1920-lukua, päätösosassa ollaan keskellä Kannaksen suurhyökkäystä kesällä 1944.

Laila Hirvisaari on omimmillaan kuvatessaan maamme lähihistoriaa ja sen raskaimpia aikoja, sodan tuomaa surua ja kärsimystä, mutta myös arjen pieniä iloja, lujaa ystävyyttä ja rakkauden voimaa.
» Kts. sarjan teokset

Kruununpuisto

Imatra

Kruununpuisto (2005), Myrskyn edellä (2006), Grand Hotel (2007), Vuoksen helmi (2008)

Kirjailija vie lukijansa Suomen suuriruhtinaskunnan kuohuvaan ja kiehtovaan aikaan, keskelle 1900-luvun alun kansainvälistä Imatraa, jossa erilaiset maailmat kohtaavat.

Vuoksen partaalla sijaitseva Valtionhotelli kokoaa yhteen upporikkaat venäläiset ruhtinaat ja eurooppalaisen yläluokan edustajat. Mutta ajan kiihkeitä aatteita ei kukaan voi paeta. Levottomuudet koskettavat yhtä lailla Pietarin hovipiirejä kuin Ritikanrannan työväkeäkin. Keskeisiksi henkilöiksi nousevat nuori helsinkiläistyttö Julia Sorokina sekä suurperheen äiti Vilma Haikala, joka etenee Ritikanrannasta kansanedustajaksi saakka. Molemmat taistelevat tulisieluisesti vapauden ja itsenäisyyden puolesta.
» Kts. sarjan teokset

Maan väkevän lapset

Hamina

Maan väkevän lapset (1977), Kaikilla elämän kaipuu (1978)

Romaanien sivuilla elävät elämäänsä 1920-luvun pieni maalaiskylä ja merenrannan idyllinen Ympyräkaupunki verevine ja värikkäine asukkaineen. Herkkä Anna Kristiina ja iloluontoinen ja määrätietoinen Valma varttuvat nuorista tytöistä aikuisiksi, kokevat naisenelämänsä raskaat pettymykset, mutta myös suuret ilot. Valman ja hänen miehensä Kaukon onnea varjostaa vanha salaisuus, jonka paljastuminen tekee monelle kipeää.
» Kts. sarjan teokset

Mäeltä näky toinen mäki

Kannas

Mäeltä näky toinen mäki (1980), Maa suuri ja avara (1981), Hylätyt talot autiot pihat (1982), Vierailla poluilla, oudoilla ovilla (1983), Edessä elämän virrat (1984)

Kannaksella sijaitsevan Suontaan kylän asukkaat Helmi Elisa, Martta, Aarne, Anna-Liisa, Juosukko ja Akviliina viettävät rauhallista elämää itseensä ja tulevaisuuteensa luottaen. Kun sota syttyy ja evakkovuodet alkavat, suontaalaisista on korvaamaton tuki toisilleen. Kirjailija kuvaa myötäeläen ja lämpimällä huumorilla kyläläisten elämää Suomen historian käänteissä vuodesta 1925 talvi- ja jatkosotien läpi vuoteen 1945. Romaanin Hylätyt talot, autiot pihat pohjalta on tehty myös elokuva. Lauri Törhösen ohjaama elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2000, ja se kuvattiin osittain Viipurissa.

”Olisipa historiaa kerrottu koulussakin näin värikkäästi ja huolellisesti! Kirjailija kun on tarinaansa eläytynyt, samaan yltää sitten lukijakin.”– Keskisuomalainen
» Kts. sarjan teokset

Pilvissä taivaanlaiva

Laatokka

Pilvissä taivaanlaiva (1986), Maan kämmenellä (1987), Valamon yksinäinen (1988), Jäiden soitto (1989), Valkeat yöt (1990), Valoa kohti (1991)

Mašan, Nikolain, Dimitrin ja Annan kohtaloita seuratessaan lukija kulkee erämaajärvien ja simpukkajokien syleilemästä Syvänmaan kylästä Vienan Karjalasta Euroopan metropoleihin, Solovetskin vankisaarilta Sortavalaan, Viipuriin ja suuruutensa aikaa elävään Valamoon. Kirjailija johdattaa henkilönsä 1800-luvun lopulta 1930-luvulle läpi suurten historiallisten myllerrysten, kohti sisäistä rauhaa, onnea ja vapautta.

”Laila Hietamies on historiansa lukenut, mutta täydentänyt tietojaan runsailla ja tarkoilla yksityiskohdilla. Kieli on notkeaa. Sanat versovat sanoja. Jokainen rivi vie juonta eteenpäin. Jännitys kasvaa. Hänellä on kertomisen lahja.” – Savon Sanomat
» Kts. sarjan teokset

Kylä järvien sylissä

Viipuri

Kylä järvien sylissä (1998), Siniset Viipurin illat (1999), Kesän korkea taivas (2000)

Pikku Anni ja hänen isoäitinsä Ida Maria viettävät 1930-luvun talvia usein kahdestaan pienessä karjalaisessa Metsäkylässä, jonka suurta Ristiniemen taloa Ida Maria emännöi. Vuoden 1933 juhannus muuttaa peruuttamattomasti molempien elämän. Heidän tiensä vie kukoistavaan Viipuriin, ja sodan jälkeen Ida Maria muuttaa Mirjami-tyttärensä kartanoon Virolahdelle. Kun aikuistunut Anni palaa sotavuosien jälkeen Kanadasta kotimaahan tapaamaan ikävöimiään sukulaisia, hän huomaa, että perheen ihmissuhteissa on jotain pahasti vialla.

Laila Hirvisaari kuvaa unohtumattomasti 1930-luvun alun pientä Metsäkylää lähellä Vienan laulumaita, mutta myös 1940-luvun lopun Suomea, jonka asukkaisiin sota on jättänyt syvät jäljet.

”Mitä kohtaloita suvun sisällä! Millaisia ihmisiä elämän näyttämöllä!” – Keskisuomalainen .
» Kts. sarjan teokset